Meillä kaikilla on mielipiteemme ja omat tapamme jouluna. Joulu mielletään yleensä perhejuhlaksi, jolloin ollaan suvun kanssa yhdessä, saadaan lahjoja ja annetaan lahjoja etenkin lapsille. Pöydät notkuvat herkkuja ja syödään itsemme ähkyyn. Etenkin pienten lasten perheissä saattaa joulupukki vierailla ilahduttamassa ja joitakin jopa pelottamassa. Kokemuksesta tiedän, että joskus lahjoja tuodaan säkkikaupalla. Tavaran paljoudessa huomaa sen, ettei lapsi juurikaan arvosta lahjavuoria. Paketti avataan repimällä, heitetään syrjään ja sitten avataan uusi paketti. Toisille tulee taas vain muutama paketti, joihin ollaan hyvin tyytyväisiä .
Sitten on heitä, jotka ovat töissä jouluna. He turvaavat meidän juhlamme, hoitavat sairaitamme ja laitoksissa olevia asukkaita. Tai sitten he pitävät tehtaissa uunit kuumina. Heitä odottavat lapset ja muu perhe, mutta hoitoa ja turvaa tarvitaan. Korvauksena tästä työssä oleva saa palkan lisäksi ehkä jouluruoan tai puuron. Ja pomo kehuu ja kiittelee, edes tämän kerran vuodesta. Täytyy muistaa myös heitä, jotka ovat potilaina tai asukkaina laitoksissa. Käykäämme mahdollisuuksien mukaan tervehtimässä myös heitä.
Eräs tuttavani kertoi tapauksesta Helsingissä. Hän oli hoitamassa aaton toivotun vieraan virkaa. Erääseen paikkaan hän tuli loppuillasta. Oven avasi vanhahko mies. Siinä sitten selvisi, ettei paikalla ollut muita. Keittiön pöydällä huomio kiinnittyi kinkkuun ja siinä pystyssä olevaan isoon veitseen.
Sitten on heitä, jotka viettävät joulua yksin, joko vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana. Eräs tuttavani kertoi tapauksesta Helsingissä. Hän oli hoitamassa aaton toivotun vieraan virkaa. Erääseen paikkaan hän tuli loppuillasta. Oven avasi vanhahko mies. Siinä sitten selvisi, ettei paikalla ollut muita. Keittiön pöydällä huomio kiinnittyi kinkkuun ja siinä pystyssä olevaan isoon veitseen. Pukkia tilanne vähän arvellutti. Mutta sitten selvisi, että tämä yksinäinen mies oli halunnut aatoksi juttuseuraa ja juttua sitten piisasikin pitemmäksi aikaa, olihan paikka illan viimeinen. Kinkkuakin tuli maisteltua yhdessä.
Yksinäisyys onkin suurimpia ongelmia, joten meidän tulisi muistaa yksin olevia edes puhelulla. Nyt voimme nauttia toistemme seurasta edes tänä iltana, joten nauttikaamme siitä.
Kaiken jouluisen kiireen, tavaran paljouden ja ähkyn aikana voisimme muistaa, miksi vietämme joulua. Alun perin joulun aikoihin on vietetty vuotuista talvipäivän seisausta. Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nimellä yule. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin Jeesuksen syntymään.
Nyt me vietämme kristillistä juhlaa. Hautausmailla muistellaan edesmenneitä sytyttämällä kynttilät haudoille. Se onkin kaunis tapa, niin sydämelle kuin silmillekin.
Toivotan kaikille meille oikein rauhallista joulua, olemme sitten töissä tai kotona, yksin tai perheen kanssa.
Matti Salo