”Tämä on ollut kesän hienoimpia juttuja” – tunnelmia kesän avovesiuinneista

“Kesällä uiminen on ihan parasta. Kunpa sitä voisi tehdä enemmän. Näin olen useasti ajatellut, myös tänä vuonna alkukesästä. Kesäkuussa huomasin Porin ladun ilmoituksen Facebookissa: avovesiuinti tutuksi tapahtuma Pitkäjärvellä. Tänne on pakko päästä mukaan. Onneksi kaverikin oli helposti houkuteltavissa mukaan ja sinne sitten lähdettiin.

Aiemmin olen uinut oikeastaan vain uimahalleissa ja mökkirannassa. Avovesiuinnista minulla ei siis oikeastaan ollut minkäänlaista kokemusta aikaisemmin. Avovesiuinti tutuksi -tapahtumassa käytiin perusteellisesti läpi mitä kaikkia asioita tulee ottaa huomioon ja minkälaisia varusteita tarvitaan, jotta uinti olisi mukavaa ja turvallista. Tapahtuman jälkeisenä päivänä kävinkin heti hakemassa oman uimapoijun kaupasta ja se lähti muiden uimavarusteiden mukana kesälomareissuun mukaan.

Yksin en varmaan uskaltaisi, eikä yksin kannattaisikaan lähteä uimaan uusiin paikkoihin pidempiä matkoja, mutta avovesiuinti tutuksi -tapahtuma toi yhteen ihmisiä, jotka jatkoivat yhdessä uimista, ja tämä on ollut kesän hienoimpia juttuja. Ollaan porukalla käyty uimassa useammassa eri paikassa. Paikoissa, joihin muuten en olisi varmasti ikinä lähtenyt, mutta porukalla nämä uintiretket ovat olleet mukavia arki-illan seikkailuja.

Tänä kesänä jäi kuitenkin vielä monta avovesiuintipaikkaa kokeilematta ja toivonkin, että ensi kesänä jatketaan yhdessä uinteja.”

Näin kirjoitti Porin Ladun ensimmäiseen avovesiuinti tutuksi -tapahtumaan osallistunut Tuija Toivonen. Toinen uimari kiteytti tutustumisuintien ja yhteisten uimareissujen annin ja eroa uimahallissa uimiseen:

“Avovedessä arvelutti pidemmän matkan uiminen ilman, että pääsee välillä ”altaan päätyyn” lepäilemään. Uintipoiju osottautui todella hyväksi. Koska vain voi pitää taukoa kellutellen poijun kanssa. Kylmä vesi myös arvelutti. Kesäkelillä vesi on tarpeeksi lämmintä pidempäänkin uintiiin, kun pysyy liikkeessä. Märkäpuku osottautui niin hyväksi, että on mukava uida viileämmässäkin vedessä. Yhteiset uintilenkit porukalla olivat todella mukavia.”

Mitä tehtiin ja entäs jatko?

Porin Latu järjesti kaksi avovesiuintiin tutustumistapahtumaa osana Suomen Ladun pilotoimaa avovesiuinnin ohjaajakoulutusta. Osallistujien maksimimäärä yhden ohjaajan ohjauksessa oli kuusi, ja kaikkiaan yhdeksän uimaria tuli hakemaan uusia vinkkejä uintiinsa. Tarkoitus on jatkaa sekä matalan kynnyksen tutustumistapahtumia uimataitoisille avovesiuinnin aloittelijoille että yhteisiä uintiretkiä ensi kesänä. Suomen Latu järjestänee ensi vuonnakin matalan kynnyksen tapahtumien ohjaajakoulutuksen, joten hienoa olisi saada meiltäkin myös uusi ohjaajakokelas – superuimari ei tarvitse olla, mutta jonkin verran avovesiuintikokemusta ja mukavuuden tunnetta avovedessä uimiseen tarvitaan.

Suomen Ladun avovesiuintisivuilla (avautuu uuteen ikkunaan) opastusta turvallisuuteen, uintiympäristön huomioimiseen ja muutamiin oleellisiin varusteisiin. Esimerkiksi se, milloin tarvitaan märkäpukua on hyvin yksilöllistä. Meidän porukan avovesiuintikausi taisi päättyä eilen, elokuun viimeisenä päivänä Kokemäenjoella Harjavallassa – nyt meitä oli vain kaksi, toisella märkäpuku, toisella ei, ja se jolla ei ollut märkkäriä, olisi mielellään vielä jatkanutkin uintia!

Koonnut Anne Sankari, tuore ohjaajakouluttautunut

Turajärvi, Eura – yksi uusista uintipaikoista oli kuvan Turaranta, jossa uinnin päälle myös saunottiin. Hieno löytö!